Kun katsot maailmaa eri silmin - Miltä burnout oikeasti tuntuu?

Mielenterveydelliset asiat ovat edelleen niitä joista helposti vaietaan ja joita jopa pelätään. Osa jättää läpikäymistään asioista harmillisesti kertomatta jopa läheisilleen, mutta varsinkin julkisesti kyseisistä asioista puhuminen on arvelluttavaa, vallitseva kulttuurimme kun on lynkkauskulttuuri ja elämien tulee vähintään näyttää hohdokkailta ja onnen täyteläisiltä. Onnen täyteläiseen elämään mahtuu meillä kaikilla kuitenkin muitakin vivahteita, jotka eivät välttämättä syö millään tapaa tuota onnen palasta. Kokonaiseen elämään kuuluu useita kerroksia ja se olisi hyvä jokaisen muistaa.

Hyvin tyypilliseen tapaani ja varmasti täysin inhimillisistä syistä olin suunnitellut kirjoittavani tämänpäiväisestä aiheesta "sitten joskus", siinä vaiheessa kun aihe ei ole itselleni näin tuore.  Vaikka olen asian jo blogissani maininnutkin en asiaa ole paljoakaan avannut. Tämänpäiväinen kirjoitukseni on itselleni hyvin henkilökohtainen ja vähemmän iloinen, mutta kuitenkin tällä hetkellä osa elämääni: aiheena on tänään burnout ja miltä se ihan oikeasti tuntuu.

Osittain minut ajoi juuri nyt aiheesta kirjoittamaan oma itsekäs tarpeeni purkaa ajatuksiani, onhan kirjoittaminen aina ollut minulle parasta terapiaa (nimimerkillä kolmekymmentä kirjoitettua päiväkirjaa jo laatikossa), mutta kuten niin monesti aiemminkin olen sanonut, sanon sen taas: Uskon vakaasti että jakamalla vaikeutemme ja inhimilliset matkamme pystymme auttamaan muitakin jaksamaan ja kehittymään - aivan minimissään voimme löytää toisistamme samaistumispintaa ja ymmärtää että olemmme jokainen epätäydellisen täydellisiä. Otetaan siis tämäkin aihe käsittelyyn rohkeasti ja anteeksipyytelemättä.

IMG_6416 copy.jpg

Uupumus on tila joka ei välttämättä näy päälle päin, kuten ei muutkaan enemmän henkisen puolen jaksamisen ulottuvuudet kuten vaikkapa masennus. Uupumuksen joutuu usein kohtaamaan liian kiltit ihmiset ja ne joilla on todella korkeat standardit itselleen, työlleen tai vaikkapa läheisilleen. Uupuminen johtuu usein liiallisesta suorittamisesta, joko työ- tai henkilökohtaisessa elämässä. Minulla ylisuorittaminen on selkeästi ollut enemmän työpainoitteista viime aikoina ja olen kerta kaikkiaan vetänyt itseni piippuun.

No miltä se uupumus sitten on tuntunut?

ESIMERKKI 1: Saamattomuus

Edessäsi on lista asioista joita sinun tulisi tehdä. Lista tai vaikka useampi siksi että muistisi ei pelaa normaalisti, johtuen keskittymisvaikeuksista ja muistin hetkellisestä heikkenemisestä jotka puolestaan johtuvat kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisistä. Listallasi on ne välttämättömät ja kiireelliset asiat, seuraavaksi tärkeät, ja viimeisenä asioita joita olisi hyvä tehdä. Saat välttämättömät-listalta suoritettua yhden asian päivässä. Yhden. Tästä syystä saatat jonain aamuna herätä vaikkapa siihen että sähkösi ovat katkenneet koska et ole saanut maksettua sähkölaskuasi - kuten minulle juuri viime viikolla kävi.

ESIMERKKI 2: Epäviehättävä olo

Katsoessasi peiliin sieltä kurkistaa eri näköinen ihminen kuin vielä muutama viikko tai kuukausi sitten. Erilaisuus ei johdu suinkaan huonosti nukuttujen öiden silmäpusseista eikä bad hair daysta, ja järkevänä ihmisenä tarpeeksi peilikuvaasi tutkittuasi tiedät kyllä tosiasiaksi ettet näytä sen oudommalta kuin aiemminkaan. Sama naama se siinä on kuin ennenkin. Kuitenkin katsoessasi itseäsi uupumuslasien läpi, on olosi ajoittain niin ruma että olet ajatutua kriisiin ulkonäkösi kanssa tai vaikkapa värjätä hiuksesi paniikissa hetken mielijohteesta, josta pääsemmekin seuraavaan esimerkkiin.

ESIMERKKI 3: Muutokset päätöksenteossa

Saatat tehdä hyvinkin nopeita tai radikaaleja päätöksiä hetken mielijohteesta. Saatat myös käyttäytyä eri tavalla kuin normaalisti, spontaanimmin ja holtittomammin. Itse olen toistaiseksi säästynyt holtittomuuksilta, mutta kerrottakoon esimerkiksi että olin aloittamassa seksisuhteen henkilön kanssa sen perusteella että se tuntui hetkellisesti hyvältä ajatukselta. Nyt pidän harkinta-aikaa asian suhteen, jotta voin olla varma että päätökseni ei johdu burnoutistani. Mihinkään villeihin liikeideoihin ei ehkä kannata siis burnoutissa lähteä eikä esimerkiksi hakea pankkilainaa shoppailua varten :D

ESIMERKKI 4: Itkukohtaukset

Saatat puhjeta raivokkaaseen itkuun kun kyntesi katkeaa, kun laturi on liian kaukana, kun koirasi katsoo sinua väärin, kun ruoka palaa pohjaan, kun et ymmärrä jotakin lukemasi tai joku pyytää sinulta jotakin esim. lähettämään yhden ottamasi kuvan. Jokainen vastoinkäyminen tai negatiivinen asia voi mahdollisesti tuntua siltä kuin törmäisit seinään.

ESIMERKKI 5: Fyysiset oireet

"Saan kohta sydärin." on lause jota olen sanonut useasti kuluneiden viikkojen aikana. Sydän hakkaa kovaa stressin ja väsymyksen vuoksi, ja tilaa pahentaa se jos et osaa olla suorittamatta tai suunnittelematta asioita. Tunteen voi laukaista myös se että puhelimesi soi väärään aikaan tai joku kysyy viestitse miten menee. Jokainen hetki voi olla väärä kun olet uupunut. Jokainen tekstiviesti, sähköposti ja puhelu saa sydämen kurkkuun. Ei väliä soittaisiko velkoja vai paras ystävä, et vain kestä mitään velvoitteita - edes sitä että tulisi vastata puhelimeen.

Arkinen liikkuminenkin kuten kaupassa käynti tai koiran ulkoilutus voi tuntua henkisen haasteen lisäksi fyysisesti oikeasti raskaalta, ja siksi olisi hyvä että uupuneelle olisi edes siloin tällöin käytännön apua tarjolla.

ESIMERKKI 6: Palautuminen

Alkoholin käyttö kannattaa jättää minimiin tai kokonaan pois kun olet uupunut - vaikka et juuri kyseisenä päivänä olisikaan sen koommin uupunut. Juomisesta palautuminen ei ole välttämättä normaalia tällaisessa tilassa. Kyse ei ole elämän suurimmasta krapulasta eikä minkäänasteisesta morkkiksesta, vaan kognitiivisesta toimintakyvystä kuten keskittyminen, hahmottaminen, toiminnanohjaus, kielellinen toimiminen, tiedon käsittely, muisti ja ongelmien ratkaisu. Uupumus voi heikentää kaikkia näitä asioita. Tästä syystä saattaa olla että pystyt vasta kolmantena tai neljäntenä päivänä juomisen jälkeen ajattelemaan tai toimimaan selkeästi. Nuo välipäivät aivät ainakaan helpota oloasi tai vie sinua prosessissa parempaan suuntaan.

Esimerkkejä olisi vaikka kuinka monta lisää - mutta olen liian väsynyt listaamaan niitä kaikkia :D

IMG_6456 copy.jpg

Burnout voi tuntua samalta kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriön tietyt vaiheet. Itsessäni ainakin tunnistin tämän ja tämän avulla pystyin selviten kuvaamaan olotilaani esimerkiksi lääkärille. On kuin mania ja depressiivinen vaihe olisivat yhtä aikaa päällä. Paitsi että et ole oikeasti masentunut, vain uupunut. Manian tunne puolestaan johtuu liikasuorittamisesta ja siitä että ajattelet suorittamista joka sekunti. Koko ajan täytyy tehdä jotain, saada aikaan jotakin. Olen tehnyt paljon töitä koko tämän vuoden mutta siihen päälle olen hakenut töitä ahkerasti ja tuntenut vahvasti että minulla ei ole oikeutta levätä - oikestaan minään hetkenä, niin kauan kuin en saa kunnollisia palkkatuloja ja pääse seuraavalle levelille urallani.

Lääkärin luona käydessäni muutama viikko sitten hän sanoi että minun täytyy nyt olla tekemättä mitään. MITÄÄN. Istuin suu auki ja kysyin että mitä sitten teen, mitä se oikein on? (Ja tästä saimme ystäväni kanssa hyvät naurut jälkeenpäin!)

Olen joutunut muutaman kerran pakottamaan itseni jäämään sängyn pohjalle, sillä en pystynyt tekemään muuta kuin ajattelemaan mistä kaikesta minun tulisi suoriutua. Makasin ja pyörin sängyssäni kuin kuvitteellisessa pakkopaidassa ja päätin että en nouse ennen kuin ajatukseni suorittamisesta on poissa. Lepäsin fyysisesti sillä pysyin paikoillani, mutta mieleni ei ollut rauhoittuakseen millään ja muutamat itkuthan siinä ahdingossa tuli. Lopulta nousin ainoastaan keittämään kahvia ja olin tekemättä mitään kokonaisen päivän.

Prosessi olisi ollut huomattavasti helpompi jos joku ulkopuolinenn olisi laittanut minut nippusiteisiin, mutta ainakin tajusin tuolloin tilani konkreettisuuden ja sen että minun on opittava ajattelemaan muutakin kuin töitä ja suorittamista.

Tässä vielä loppusanoja.

Se sama ihminen joka uskoo itseensä sata lasissa alkaa kuvittelemaan ettei osaakaan mitään. Et ole hyvä missään, et saa mitään aikaiseksi, etkä ole oikeastaan saavuttanutkaan mitään. Todellisuudessa et ole saamaton, et tyhmä, etkä varsinkaan välinpitämätön ketään tai mitään kohtaan- päinvastoin. Siksi oletkin tässä tilanteessa; tunnollisuutesi ja ahkeruutesi vuoksi.

Mikäli koet uupumusta pyri mahdollisuuksien mukaan olla syyttämättä ja sättimättä itseäsi liikaa. Olet aivan yhtä hyvä kuin eilen, yhtä arvokas kuin jokainen muukin, ja on vahvuutta osata myös pysähtyä. Jos en olisi reilu kymmenen vuotta sitten kokenut burnoutia (johtuen tuolloin raa'asta työpaikkakiusaamisesta) en osaa varmuudella sanoa kuinka pitkään olisin antanut tuon maniaa muistuttavan vaiheen jatkua ennen kuin olisin pakottanut itseni pysähtymään - tai jokin muu asia minut pysäyttänyt.

Uupumus ei ole leikin asia ja voi joissain tapauksissa, varsinkin hoitamattomana tai huomioimatta, jättää kognitiiviseen kykyysi aukkoja ja sitä kautta heikentää sekä elämänlaatuasi että työkykyäsi. Monet asiat voivat odottaa hetken, terveytesi ei pitäisi koskaan olla yksi niistä.

P.S. Tämän artikkelin kirjoittaminen vei minulta kokonaiset neljä tuntia, keskittymisvaikeuksien vuoksi. #longlivehonesty

Take care and feed the fire! / Eeva

IMG_6410 copy.jpg